26 Feb

Ihanaa, minulla on parveke

parveke_talvi_(kopio)”Ihanaa, sinulla on parveke”, huokaisee kollega kun kerron säilyttäväni suksia parvekkeella. Eikö kaikilla ole, jään miettimään. Eipä taida olla.

Missä muut ihmiset säilyttävät suksiaan? Entä kierrätykseen meneviä lehtipinoja? Entä tyhjiä pulloja? Pulkkia? Varastoon matkalla olevia kesävaatteita? Joulukuusta? Ulkoleluja? Turvaistuimia? Lastenrattaita? Vanhoja tuoleja? Tupakoitsijoita?

Meidän parveke on minulle varasto. Se on todella kätevä, iso ja aivan toisella tavalla turvallinen ja lähellä, kuin ullakkovarasto.

Perheen tupakoitsijalle parveke on ihan must, miten hän muuten pääsisi aamulla hereille jos päivä pitäisi aloittaa pukemalla nuttu ja kengät ja juoksemalla portaat alas ennen ensimmäistä henkosta? Mutta voisiko parveketta käyttää myös johonkin muuhun kuin pahanhajuisten asioiden säilytykseen?

Kollega selittää jotain. Olin unohtunut ajatuksiini, mutta havahdun. Hän osoittaa minulle naistenlehteä, joka tursuaa kesän väriloistetta. Ihania puutarhoja ihmisillä. ei mutta… sehän on parveke!

Ja siinä me seisomme kalpeina talvisessa kahvihuoneessa tuijottaen erilaisia laudoituksia, kiveyksiä, puutarhatuoleja ja parvekekukkia, joilla ihmiset ovat rakentaneet parvekkeestaan itselleen kesähuoneen.

”Ihanaa, minulla on parveke”, kuiskaan ja sydämeni ottaa spurtin kevättä kohti.

 

Päiväunelmia kylmällä parvekkeella

Menen kotiin. Riisun takin ja kengät. Asetan laukun eteisen lattialle.

Parveke vetää minua puoleensa magneetin lailla. Kävelen olohuoneen ovelle ja katsomme toisiamme silmästä silmään. Parvekkeen tuijotus on syyttävä, minä katson parveketta häpeillen.

Puen takin takaisin päälle: Minä otan tuosta parvekkeesta selvää! Nappaan iPadin mukaani olohuoneen pöydältä.

Raotan parvekkeen ovea. Saan vastaani lempeän ilmavirran, mutta se on viileää, ei oikeastaan kylmää. Astun parvekkeelle ja suljen oven perässäni. Nostan muovipussin parveketuolilta ja katson varastoani eikun parvekettani.

Millaisen parvekkeen tästä voisi tehdä…esimerkiksi

  • tummaa puuta ja valkeaa kiveä yhdistelevän japanilaisen fengshui-parvekkeen mietiskelyyn ja rauhallisiin teehetkiin
  • kirjavan retroparvekkeen, jossa joisin lasten kanssa mehua kuin muinoin mummolan kuistilla
  • kasvihuoneen, jossa kasvattaisin perheen yrtit ja tomaatit
  • lukunurkkauksen, jossa lojuisin riippukeinussa
  • isännän tupakkahuoneen, jolloin hän saisi vihdoin oman huoneen
  • virvoittavan puutarhan, joka loistaisi kukkamerenä olohuoneeseen saakka

Istun parvekkeella ja tavarat häipyvät silmistäni kun sisustan mielessäni tulevaa kesähuonettamme.


Millainen parveke, sellainen puutarha

Haluan tehdä parvekkeestani puutarhan! Mutta millaisilla kasveja kasvatan puutarhassani? En tiedä kukista mitään. Avaan iPadin näppäinlukon ja googletan ”parvekekukkia”. Löydänkin kattavan listan. Mutta ensin minun täytyy tietää, onko parveke aurinkoinen, varjoisa, puolivarjoisa tai ehkä jopa tuulinen parveke.

  • Aurinkoiselle parvekkeelle sopivia lajeja ovat esimerkiksi:
    • Petuniat
    • Pelargonit
    • Kiinanruusu
    • Auringonkukka
    • Krassi
    • Krysanteemit
    • Orvokit
  • Puolivarjoisella parvekkeella viihtyvät melkein kaikki kasvit hyvin hoidettuna.
  • Varjoisalle parvekkeelle sopivat esimerkiksi Begoniat, Muratit, Verenpisarat ja Ahkeraliisat. Varjokasvit ovat tyypillisesti lehteviä, suuri- ja ohutlehtisiä ja tummanvihreitä.
  • Jos parveke on kovin tuulinen, sinne sopivia kasveja ovat esimerkiksi Siniviuhka, Petuniat, pienet Orvokit, pienet Samettikukat, Kesäpäivänhattu ja Tuoksupielus, Leijonankita, Peikonkakkara ja Sinitähtönen, myös vaaleanpunainen lajike.


Jokaisella on oikeus parvekkeeseen

Istun talvisella parvekkeellani, joka on täynnä rojua. Katselen vastapäistä kerrostaloa, jonka lasitetut parvekkeet näyttävät aika samanlaisilta. Mielestäni jokaisessa kerrostaloasunnossa pitäisi olla lasitettu ja lämmitetty parveke. Miksi kaikissa ei sitten ole? Jatkan surffailua.

Ympäristöministeriön ja museoviraston Rakennusperinto.fi-palvelu kuvaa kerrostalojen parvekkeiden historiaa seuraavasti:

”Asuntokohtaiset parvekkeet yleistyivät 1930-luvulla. Aina 1960-luvulle asti parvekkeet olivat kooltaan pienehköjä ja yleensä rakennusrungosta ulkonevia. Tyypillisimpiä ominaispiirteitä ovat pyörörauta- ja aaltopeltikaiteet, markiisikankaat ja puiset yksityiskohdat.

Lasitusmahdollisuudet ovat kaikkein heikoimmat ulokeparvekkeissa, jotka ovat kolmelta sivultaan auki. Esimerkiksi tyypillinen 1950-luvun asuntoalue koostuu yksinkertaisista rapatuista lamelli- tai tornitaloista, joiden arkkitehtuurissa oleellista on juuri rakennusten muurimainen, yksinkertainen pinta ja sitä keventävät ulkonevat avoimet parvekkeet. Lasittaminen muodostaa julkisivuun eräänlaisen pystykotelon, jolloin alkuperäinen arkkitehtuuri hämärtyy. Myös ajankohdan parvekkeissa käytetyt yksityiskohdat ovat vaikeasti sovitettavissa lasitusjärjestelmiin. Hankkeeseen ryhdyttäessä on selvitettävä lasituksen soveltuvuus yhdessä viranomaisten kanssa.

1960-luvulla käynnistettiin elementtirakentaminen ja teollinen massatuotanto. Vallitsevaan rakentamistapaan sopi parvekkeiden vetäminen rakennusrungon sisään tai niiden sovittaminen osaksi julkisivujärjestelmää. Niin sanottu nauhaparveke on tyypillinen 1970-luvun lähiöissä. Samalla parvekkeiden koko kasvoi. Kaiteina nauhaparvekkeissa on erilaisia levyjä tai massiivisia betonikaidelevyjä.”


Millainen on unelmaparvekkeesi?

Havahdun siihen, että sormeni palelevat. Minulla ei ole lasitettua parveketta. Siirryn olohuoneeseen. Avaan kalenterin ja merkkaan tulevan lauantain kohdalle ”siivoa parveke”. Selaan kalenteria eteenpäin ja vappuviikon kohdalle kirjoitan ”kukkakauppa, koristekiviä”. Kuinka suojaan parvekkeen lattian, jään vielä miettimään. Sisustaminen jää kesäkuun iltapuhteiksi.

Millainen sinun parvekkeesi on? Oletko nähnyt ihanan parvekkeen? Millainen on fengshui-parveke? Osallistu kuvallasi Facebook-kisaan. Kuvan ei tarvitse olla tuore eikä edes omalla parvekkeella otettu, kunhan se on jaettu Facebookissa. Voit palkinnoksi saada juuri sen tarjottimen, joka kruunaa parvekkeeksi loiston. Osallistut kisaan julkaisemalla kuvan Terassielämää-sivulla Facebookissa.